Liikuttaja on Suomen Ladun yhdistyksille suunnattu verkkolehti.

Liikuttaja on Suomen Ladun yhdistyksille suunnattu verkkolehti.

Hyvät käytännöt

Talviuintipaikkojen turvallisuusohjeistus ylläpitäjille päivitetty

Tukesin ehdotuksia ja ajatuksia turvallisuuden edistämiseksi.

Alla olevat ehdotukset on suunnattu ensisijaisesti talviuintipaikoille, joilla on sauna, ja joiden asiakasmäärät ovat suuria.

1. Talviuintipaikoilla on oltava valmius ensiapuun ja tehokkaaseen avunhälyttämiseen. Paikan osoitetiedot on sijoitettava näkyvälle paikalle. Varsinkin asiakasmääriltään suurten ja asiakaskunnaltaan haavoittuvien talviuintipaikkojen on varmistuttava ensiaputarpeiston saatavuudesta ja henkilökunnan riittävistä ensiaputaidoista. Onnettomuustiedon tulee kulkea sujuvasti sekä sisäisesti että ulkoisesti, eli hälytysjärjestelmien on oltava toimivia.

Ensiaputoimenpiteitä tai avunhälyttämistä ei voi jättää täysin asiakkaiden suorittamien ensiaputoimenpiteiden varaan.

2. Varsinkin suosituilla talviuintipaikoilla saattaa esiintyä toimintatapoja, jotka eivät tue asiakasturvallisuutta, saati -viihtyvyyttä. Näitä ovat etenkin liialliset asiakasmäärät ja itsekäs saunakäyttäytyminen. 

Palveluntarjoajan tulisi määrittää suuripiirteinen yhtäaikainen enimmäisasiakasmäärä, jota ei tulisi turvallisuusmielessä ylittää. Kyseiseen lukumäärään vaikuttavat oleellisesti saunan koko sekä asiakkaiden ominaisuudet.

Palveluntarjoajan tulisi mahdollisuuksiensa mukaan opastaa asiakkaita muut huomioivaan saunakulttuuriin. Tätä tehtävää suorittavat tietyissä paikoissa saunaoppaat, eli niin sanotut saunamajurit.

Yleisiä havaintoja talviuinnin turvallisuudesta

Talviuinti on Suomessa paikoittain suosittu harrastus, ja suurimpien talviuintipaikkojen vuotuisten asiakaskäyntien lukumäärät ovatkin vertailukelpoisia uimahallien kanssa. Suomessa vaikuttaa yleistyvän käytäntö, jossa kunta omistaa talviuintikiinteistön rakennuksineen, ja yhdistys tarjoaa palvelun. Kyseistä käytäntöä sovellettaessa yhteistyön ja sisäisen vastuunjaon merkitys turvallisuuden ylläpidossa korostuu. 

Monet talviuintipaikoista ovat ns. kylmäuintipaikkoja ilman saunaa. Kylmäuintipaikkojen käyttö perustuu usein kulkuoikeuteen, jolloin avantoon pääsee vapaasti aukioloaikojen rajoittamatta. Myös kylmäuintipaikoilla tulisi opastaa asiakkaita välttämään yksinuintia, vaikka sen kontrollointi vaikeaa olisikin.

Avannon on oltava riittävän iso ja valaistu niin, että muihin uimareihin ja jään reunaan törmäämisen sekä jään alle ajautumisen riski on minimoitu. Kylmä iho rikkoontuu hyvin helposti. Jäänestäjät on sijoitettava niin, ettei virta aiheuta vaaraa talviuimareille. Lisäksi jää voi virran vaikutuksesta ohentua laajaltakin alueelta, joten avannon ympäriltä rajatun alueen on oltava riittävän iso.

Tulosta

Tilaa Liikuttaja

Ajankohtaiset järjestöuutiset kuukausittain sähköpostiisi.

Lue myös